Miksi ravinnon osuus sivuutetaan jälleen nivelreuman Käypä hoito- suosituksesta?

Lääkäriseura Duodecimin asiantuntijoiden laatimilla Käypä hoito- suosituksilla on Suomessa erittäin voimakas lääkäreiden ajatusmaailmaa ja hoitovalintoja ohjaava vaikutus. Tästä syystä toivoisi suositusten olevan tasapuolisesti eri hoitomenetelmiä kuvaavia. Nykytilanteessa nivelreumaa sairastava potilas ei varmaankaan kuule ruokavaliohoidoista reumalääkäreiltä mitään sillä asiasta ei puhuttu sanallakaan hoidon v.2003 päivitetyssä versiossa ja uusimmassa versiossa (18.9.09) todetaan ykskantaan, ettei ruokavaliolla ole mitään merkitystä. Näin väitetään siitä huolimatta, että ruokavaliohoitojen antamasta hyvästä avusta nivelreumaan on kirjoitettu lääketieteellisissä julkaisuissa jo noin 30v ajan. Tästä voi saada vaikutelman, ettei suositus etsi potilaiden kannalta parasta hoitoa vaan on terveyspoliittinen kannanotto synteettisten lääkkeiden puolesta luontaishoitoja vastaan.

2.12.1978 raportoitiin Ruotsin vuosittaisilla lääkäripäivillä ne hienot tulokset, jotka oli saatu hoitamalla reumapotilaita terveyskodissa paaston ja kasvisravinnon avulla (1). Mielenkiinto esitystä kohtaan oli valtaisa, varattu luentosali ei riittänyt alkuunkaan vaan naapuriluentosaliin järjestettiin kovaäänisiä, joiden kautta ulkopuolelle jääneet saattoivat seurata esitystä ja sitä seurannutta kiivasta keskustelua. Paikalla ollut Ruotsin lääkärilehden edustaja pyysi saada julkaista esityksen lehdessään, koska arveli asialla olevan melkoista uutisarvoa. Lehden lääketieteellinen neuvosto oli kuitenkin toista mieltä ja esitelmää ei koskaan julkaistu, kuten ei myöskään reumatutkimuksen tehneiden lääkäreiden kirjallista vastalausetta sensuuria kohtaan.

Sitä vastoin Läkartidningen julkaisi syksyllä 1979 tutkimuksen, jossa todettiin että paasto kylläkin auttaa reumassa, mutta sitä seuraava laktovegetaarinen ruokavalio ei.(2) Tutkimus oli pienehkö: hoidettavia oli 10 ja kontrolliryhmässä 16 potilasta. Luontaislääketieteen edustajien mielestä tutkimus oli tarkoitushakuinen, koska hoidettavien potilaiden ruokavalio oli ristiriidassa kaikkia oikeana pidetyn reumadieetin periaatteita vastaan. Nyt kuitenkin luontaishoitojen vastustajat saattoivat riemuita, että ruokavaliohoidon tehottomuus oli tullut oikein ”tieteellisesti todistetuksi”.
Suuttuneet luontaislääketieteen edustajat kykenivät varsin nopeasti tekemään oman uuden tutkimuksen reuman terveyskotihoidosta. Potilaita oli siinäkin 26, heistä 13 oikein hoidettuja ja 13 vapaata ruokavaliota nauttivia verrokkeja. Tulokset olivat taas hienot: reumavaivat helpottuivat merkittävästi alkupaaston ja sitä seuranneen pelkistä kasviksista ja pienestä määrästä viljaa koostetun ruokavalion aikana. Käsikirjoitus lähetettiin Läkartidningeniin, mutta tutkimusta ei koskaan julkaistu, kuten ei myöskään kirjallisia vastalauseita, joissa tuomittiin lääkäreiden ammattilehden harjoittama sensuuri. Siksi tutkimus julkaistiin myöhemmin Ruotsin luontaislääketieteen edustajien perustamassa lehdessä (3), samasta lehdestä löytyy eräitä muitakin reuman ruokavaliohoitoa koskevia artikkeleita. (4,5,6)

Syksyllä 1991 Lancet julkaisi norjalaisen tutkimuksen, jossa reumapotilaita hoidettiin terveyskodissa. (7). Tutkimus kesti 13 kuukautta ja siihen osallistui 53 reumaatikkoa, jotka arvottiin kahteen ryhmään, 27 ruokavaliolla hoidettaviksi ja 26 verrokeiksi. Paaston ja ruokavalion avulla hoidetut reumaatikot saivat erittäin merkittävän ja koko tutkimusajan kestävän avun vaivoihinsa kun taas verrokit olivat seuranta- ajan kuluttua entistä huonommassa kunnossa. Professori Heikki Isomäki kommentoi tutkimusta Suomen Lääkärilehdessä julkaistussa katsausartikkelissa seuraavana vuonna (8) Norjalaiset tutkijat halusivat myös selvittää kuinka ruokavalion muutos näkyy terveyskodin reumapotilaiden suoliston bakteeristossa. Tässä he käyttivät apunaan suomalaisia tutkijoita Turun yliopistosta ja tutkimukset johtivat Reijo Peltosen väitöskirjaan, joka julkaistiin vuonna 1994.(9) Potilaiden suoliston bakteeristossa tapahtui suuria muutoksia, kun he muuttivat ruokavalionsa tavanomaisesta norjalaisesta sekaravinnosta paastoksi. Suuri muutos tapahtui myös, kun he paaston jälkeen alkoivat syödä pelkistä kasviksista koostettua ruokavaliota ja kolmas suuri muutos tapahtui, kun he siirtyivät kasvisruokavaliosta laktovegetaariseen ruokavalioon. Toisessa suomalaisessa väitöskirjassa todettiin vuonna 1995 ns. elävän ravinnon antavan apua reumaattisiin nivelvaivoihin (10) Mekanismeja, joilla ravinto vaikuttaa reumaattiseen tulehdukseen mietiskeltiin Duodecim- lehden katsausartikkelissa vuonna 1996.(11) Karoliinisen instituutin tutkijaryhmä totesi vuonna 2001 julkaistussa tutkimuksessaan jälleen kerran tiukan kasvisruokavalion auttavan reuman tulehduksessa ja ruuan IgG – vasta-aineiden vähenevän paranemisen myötä. (12) Norjalaiset tutkijat kiinnittivät ruokien IgG, IgA ja IgM- vasta-aineisiin huomiota omassa reumatutkimuksessaan vuonna 2006 (13) ja Helsingin Sanomat julkaisi 11.9.06 kyseisestä tutkimuksesta Duodecimin toimittaman lyhyen yhteenvedon otsikolla ”Reuma voi ärtyä väärästä ruoasta”.

Olen itse havainnut dieettimuutoksen ja luontaisten tulehdusta hillitsevien hoitoaineiden auttavan ratkaisevasti reumaattisten tautien ja reaktiivisten artriittien hoidossa ja hoitanut näillä menetelmillä reumaatikkoja vuosituhannen vaihteesta alkaen. Dieettimuutoksen, probioottisen hoidon ja ravintolisien avulla ehdoton valtaosa heistä saattoi lopettaa reumalääkkeiden käytön täysin. Yleisimmin niveltulehduksia aiheuttava ruokaryhmä on kokemukseni mukaan ollut gluteiiniviljat vehnä, ohra, ruis sekä kaura.

LL Rauli Mäkelä, Espoo

Lähteet:

1) Hamberg J, Lindahl O, Lindwall L, Öckerman PA. Fasta och hälsokost vid reumatoid artrit, en kontrollerad undersökning.. Föredrag vid läkarnas Riksstämma 2.12.1978

2) Sköldstam L et al. Behandling av reumatoid artrit med fasta och laktovegetarisk kost. Läkartidningen 3.10.1979, s. 3425

3) Hamberg J, Lindahl O, Lindwall L, Öckerman PA. Fasta och hälsokost vid reumatoid artrit, en kontrollerad undersökning.. Swed J Biol Med 1981; 3, 8-12

4) Lindberg E. Alimentary factors in rheumatoid arthritis., Swed J Biol Med 1979; 1: 13-18

5) Lindahl O, Myrnerts R. Treatment of rheumatoid arthritis with dietary regimen. Swed J Biol Med 1979; 2: 11-15

6) Lindberg E, Lindberg N. Behandling av reumatoid artrit med fasta, kost och psykoterapi, 20 års uppföljning. Swed J Biol Med 1987; 1: 9-12

7) Kjeldsen-Kragh J et al. Controlled trial of fasting and one-year vegetarian diet in rheumatoid arthritis. Lancet 1991;338:899-902

(8) Isomäki H. Ravinto ja nivelreuma. Suomen Lääkärilehti 1992, No 8, s.727-728

(9) Peltonen R. Studies on faecal microecology with reference to diet, medication and rheumatoid arthritis. Väitöskirja 30.5.1994, Turun yliopisto

(10) Nenonen M. Vegan Diet, rich in lactobacilli (”living food”): metabolic and subjective responses in healthy subjects and in patients with rheumatoid arthritis, Väitöskirja 29.9.1995, Kuopion yliopisto

(11) Peltonen R, Eerola E. Suoliston merkitys nivelreumassa. Duodecim 1996, Nr:20, s.1855

(12) Hafström I et al. A vegan diet free of gluten improves the signs and symptoms of rheumatoid arthritis: the effects on arthritis correlate with a reduction in antibodies to food antigens. Rheumatology (Oxford) 2001 Oct; 40(10):1175-9

(13) Hvatum M et al. The gut-joint axis:cross reactive food antibodies in rheumatoid arthritis. Gut 2006;55:1240-1247